Pyhäinpäivänä hiljennymme muistamaan poisnukkuneita, jotka ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Syksyn hämärässä syttyvät kynttilät kertovat kaipauksesta, kiitollisuudesta ja rakkaudesta, joka kantaa yli kuoleman rajan.
Pyhäinpäivän hiljaisuudessa kuuluu myös toivon sanoma. Kristillinen usko vakuuttaa, ettei kuolemalla ole viimeistä sanaa. Jumalan rakkaus ei pääty ajallisen elämän rajalle, vaan ylösnousemuksen lupaus avaa näköalan ikuisuuteen.
Kynttilän pieni liekki pimeässä muistuttaa meitä tästä lupauksesta. Saamme jättää poisnukkuneet läheisemme Jumalan armollisiin käsiin.
Elämä on rajallinen, mutta rakkaus jättää ikuisen jäljen. Toivo kantaa silloinkin, kun sanat vaikenevat.
Siunattua ja rauhaisaa pyhäinpäivää!